lauantai 27. helmikuuta 2010

On siis kevät

3 kommenttia

Täällä on lämmin! Netti sanoo kymmentä astetta, mutta auringon paistaessa kirkkaalta taivaalta asteita on kyllä pakko olla enemmän. Vietän vapaapäivääni tuttuun tapaan hengaillen Central Parkissa. Lähdin etsimään itselleni kenkiä, sillä talvikenkäni alkavat olla liikaa tälle säälle.


Voitte siis arvatakin, että mukaani tarttui jotain aivan muuta. Veskani sanoi sopimuksensa irti pari viikkoa sitten, joten jouduin ostamaan kuvassa näkyvän Converesen laukun. Yritin löytää BestBuysta Rocky Horror Picture Shown soundtrackia. Sen sijaan huomasin himoitsemani Personal Trainer Walking -pelin maksavan vain 19,90 dollaria! Sen oikea hinta kun on 50 dollaria, nappasin pelin innoissani mukaani. Enää puuttuu Nintendo DS. Sekin melkein lähti mukaani sekä BestBuyssa ja Toys'r'Usissa. Hillitsin kuitenkin itseni sillä Walmartin sivuilta voi tilata paketin, johon kuuluu DS, tarvikepaketti ja kaksi peliä hintaan 149 dollari. DS yksin maksaa jo 129 dollaria.


Den här. Konsoli voisi vaihteeksi olla valkoinen. Pinkki alkaa tursuta jo ulos korvista. Koteloksi päätyy joko Peach tai Yoshi. Docomodake Boing ja Prince of Persia ovat ainoat tilaamisen arvoiset pelit listalta.


No joo, eksyin vähän aiheesta. Mitäs muuta olenkaan tänään tehnyt. BestBuyn jälkeen menin lounastamaan Asia Bistroon. Söinkin sitten koko päivän edestä. Mieleni oli jo viikon tehnyt mieli nyyttejä. Mandu, gyoza, kiinalaiset nyytit... Aivan sama. Jotain oli pakko saada. Lounaaseen kuului jo alkupala, mutta sekään ei estänyt minua tilaamasta gyozaa. Ahdoin siis naamaani kevätkääryleen, kuusi gyoza-nyyttiä ja seesamikanaa. Vielä nyt, kolme tuntia myöhemmin, olen jokseenkin täynnä.


Ruuan jälkeen kurvasin leffateatterille ostamaan lipun illan Shutter Islandin näytökseen. Vaikuttaa lupaavalta ainakin trailerin ja yllä olevan kuvan perusteella. Myyjäkin kehui leffaa ja halusi nähdä henkkarini ennen kuin myi minulle lipun!

Pari viikkoa sitten kävin katsomassa Wolfmanin. Benicio Del Toro ja Anthony Hopkins sopivat roolehein erittäin hyvin. Suosittelen lämpimästi. Suosittelen myös menemään mahdollisimman myöhäiseen näytökseen ja ajamaan kotiin pimeää metsätietä. Yksin.




Päädyin taas Bordersiin tappamaan aikaa ennen leffaa. Ennen kuin istahdin nurkkapöytääni teelle, kiertelin kirjakaupan puolta ja etsiskelin jotain keväistä lukemista. Luen tällä hetkelle Clive Barkerin Weaveworldia, joten tarvitsen jotain kevyttä vaihtelun vuoksi. Haru Hana! Taatusti keväistä ja kevyttä. Saan lukea shoujoa vaikka olenkin jo kohdeyleisön ulkopuolella.

Suunnittelin ehtiväni IHOPiin jälkkäripannareille ennen leffaa, mutta taidankin käydä siellä elokuvan jälkeen.


Huomenna ajattelin käydä Fredericksburgin keskustassa sijaitsevassa aluemuseossa. Virginialla on hyvin tapahtumarikas historia. Joka paikassa on jonkinlainen taistelutanner joko vallankumouksen tai sisällissodan ajoilta. Pocahontakset sun muut George Washingtonit ovat kotoisin täältä.

Unohdin kokonaan kertoa ensimmäisestä retkestäni Fredericksburgiin. Ehkä sisällytän sen seuraavaan postaukseen.

perjantai 26. helmikuuta 2010

Douple trouble

2 kommenttia

Testailin kännykkäni kameraa talon nelijalkaisiin mölleihin.


Snoopy on yhtä tyhmä miltä näyttääkin. Se on aina ensimmäisenä ovella vastassa hökeltämässä jaloissa ja vaatimassa huomiota. Snoopylla on myös tapana jättää ylläripylläreitä ympäri taloa, jos sitä ei vahdi.


Archie on varsinainen ruttuturpa. Se ei edes vaivautunut poseeraamaan vaikka kuinka yritin. Snoopyn tultua taloon, Archie on jäänyt vähemmälle huomiolle, koska se ei ole yhtä innokkaana sitä vaatimassa. En ole koiraihminen, mutta vähitellen olen kuitenkin saanut Archiesta hyvän kaverin.

Meillä on myös kaksi lintua, Dali ja Professor. Dali osaa matkia kaikkea puhelimesta ja varashälyttimestä Carlaan ja Pauliin. Professor osaa vain kiljua ja purra kaikkia muita paitsi Jackia ja Paulia. Kerran se hyppäsi Jackin kädestä ja alkoi kävellä minua kohti. Silloin taisin ensimmäistä kertaa kiroilla lasten kuullen (suomeksi kuitenkin). Inhoa lintuja. Hyi helvetti.

Photobucket

keskiviikko 24. helmikuuta 2010

Ring Ding Dong

4 kommenttia

Arvatkaas minne taas ajauduin kuluttamaan aikaani.

Carla kävi pari päivää sitten liittämässä minut perheen puhelinliittymään. Liittymät ovat täällä mielestäni jokseenkin outoja. Niihin kuuluu tietty määrä puheminuutteja, joihin lasketaan myös vastaanotetut puhelut! Joudun jakamaan minuutit ainakin neljän muun kanssa, mutta puhelinlaskusta olen vastuussa vain kansainvälisistä kuluista ja netistä. Anygays, en ajatellut esitellä puhelintani, koska laitoin siitä kuvan jo aikaisemmin, mutta haluan näyttää pari kivaa juttua.



Puhelimen takakuori on jännästi tummanpunaisen hohtava.



Kehitys on kehittynyt vähän kotoisasta TouchWizistä. Puhelimessa on kolme eri työpöytää, joihin saa eri taustakuvat ja widgetit. Olen erittäin iloinen "tuplakellosta", johon saa kahden eri vyöhykkeen ajat.


Ilahduttavana turhakkeena puhelimessa on käsinkirjoitus. Hidasta, mutta viihdyttävää (ainakin niin kauan kuin jaksaa ottaa huumorilla puhelimen väärin tulkitsemat kirjaimet).


Minulta meni hetki tajuta noppien funktio. Tuijotin niitä hyvän aikaa ja tökin puhelinta sormella. Kiukustuneena ravistin puhelinta ja kas, nopat pyörivät iloisesti ruudulla. En ole testannut toimiiko ravistussysteemi samalla tavalla kuin iPodissa, jossa kappaletta voi vaihtaa ravistamalla.

Miinuksena täytyy mainita härpäkkeille tarkoitetun kolosen puuttumisen! Olisi ollut kiva laittaa tähän joku kynää muistuttava väline kiinni, sillä kynällä puhelinta on helpompi käyttää. Voitte kuvitella, miten kauan minulla pysyy mukana kynä, joka ei ole Sammyssa kiinni. Iso miinus myös siitä, että en saa laitettua soitto- tai herätysääneksi puhelimeen laittamiani kappaleita, koska ne ovat muka liian pitkiä!

Loppukevennyksenä SHINee!

sunnuntai 21. helmikuuta 2010

Too much pink!

5 kommenttia
Väsäilin tässä aikani kuluksi leiskaa uudelle mallille, jotta saisin widgetit sun muut käyttööni. Kaikki on vielä kesken, joten älkää kauhistuko! Jos joku osaa kertoa, miten blogin nimen saa pois headerista, kertokoon toki. Header tulee ehkäpä vielä kokonaan muuttumaan, mutta nyt sitä komistaa ihanainen Han Hyo Joo.

Photobucket


Tänään pidetään vihdoin Au Pair -tapaaminen, jota on lykätty ainakin kolme viikkoa lumen takia. Juttelinkin jo hetki sitten Facebookissa yhden samalla alueella asuvan Au Pairin kanssa. Hän ainakin vaikutti mukavalta.


Tässäpä naamakuva tältä aamulta sitä kaipaileville. Leikitäänpä, että se toimii myös semisti ensimmäisenä "päivän asu"-kuvana vaikka kuvassa näkyykin vain ylipitkä kauluspaitani. Kaulakorunikin piiloutui sen taakse.

Photobucket



Taidan käyttää divedereita liian innokkaasti, mutta selitän aina monesta eri asiasta. Photobucket

Ostin ennen ystävänpäivää itselleni metsämansikan ja lemmikin. En muista enää kumpi on kumpi! Äiti vois kommentoida ja kertoa milloin tökkään ne maahan.

Nyt on kyllä aika jättää iki-ihana Borders ja sen kahvila ja ajelle Massaponaxiin tapaamiseeni! Sen jälkeen ajattelin käydä ostamassa lenkkikengät. Otan vihdoin itseäni niskasta kiinni ja aloitan lenkkeilyn. Lumi alkaa sulaa hyvää vauhtia ja tekosyyt käydä vähiin...

torstai 18. helmikuuta 2010

Let's hear it for New York again (finally) + new home!

4 kommenttia
Green Tea Latte, juustopinaattiomelettileipä, kirjakaupan kahvila ja läppäri. Voiko (arki)päivä tästä parantua? Tulin tänne päivittämään blogiani, sillä kotona netti on surkea.




Doddih! Siinä pari kuvaa Long Islandin koulusta. Tärkeimmät niistä taisin selostaa jo aikaisemmin.

Photobucket





Opastettu kieroajelumme sisälsi lauttamatkan Staten Islandille. Matkan varrella näkyi tietysti ihanainen Vapaudenpatsas.


Silitysrautatalo, joka näkyy aina sarjoissa ja leffoissa. Otin myös kuvan siitä hienosta hotellista, jossa Kevin majailee Yksin kotona kakkosessa.



Omalla ajallani suuntasin Korea Towniin syömään. Tilasin mustekalabibimbapia, joka oli uskomattoman hyvää! Mukaani lähti myös melkein Big Bangin ja G Dragonin levyt. Hillitsin kuitenkin itseni.


Ostin New Yorkista ainoastaan kornin New York -paidan ja topin Forever21:sta.

Photobucket


New Yorkin jälkeisenä päivänä saavuin Spotsylvaniaan. Carla ja Paul veivät minut ensin syömään Bonefishiin. Tilasin erittäin hyvää tonnikalaa Tokyo Style. Aterian jälkeen suuntasimme kotiin, jossa tapasin ensimmäistä kertaa lapset.

Jännitin aivan hirveästi! Ensimmäisenä yönä jännitys ja raaka tonnikala yhdistettynä ilmeisesti laukaisivat stressin ja vietin aamuyön vessassa. Seuraava päivä menikin sitten sängyssä kieriskellessä. Ensivaikutelma oli siis loistava. Onneksi saatiin sekin pois päiväjärjestyksestä.


Kyllä, sänky on yhtä ihana miltä näyttää. Carla oli edellisenä yönä valvonut neljään sisutaen ihanaa prinsessahuonettani. Huone oli alunperin tarkoitettu lastenhoitohuoneeksi, joten seinät ovat hempeän keltaiset ja katto pehmeän turkoosi. Lamppu on ehkä sängyn jälkeen suosikkini huoneessa.

maanantai 15. helmikuuta 2010

1 kommenttia
Photobucket


Loysinpa tallaisen ja ajattelin sen olevan hyva keino pysya vahan ajan tasalla. Ei ole kuun eka sunnuntai, mutta ensi kerralla sitten!

'This game is to share piece of you, every month.
That way, you and your readers can see what's happening in your life, including the changes. I.E. one month, you might love chocolate, in few months you've might come to hate it.
It's also to remind ourselves of people you love & the plans you have.
Jump on the bandwagon, & start playing!
We play the game on the first sunday of the month. If you want to play along, please write a post answering these 5 questions.'


HELMIKUU


  • I like

  • Minulla vihdoin on oma auto kaytossa ja kohta oma lapparikin. Arki alkaa sujua rutiinilla, enka enaa jannita kauhesti.

  • I don't like

  • Olen valittanut tasta varmaan joka postauksessa, mutta... LUMI ja ihmisten kykenemattomyys tehda sille mitaan. En ole myoskaan tutustunut oman ikaisiini ihmisiin taalla.

  • I want you all to know

  • Vahan alkaa olla jo ikava.

  • I've planned

  • Washingtonin reissu olisi ensi lauantaille suunnitteilla. Olen myos monesti melkein ostanut pinkin Nintendo DS:n ja siihen Personal Trainer Walkingin.

  • I want to say to someone special

  • Nyt kun mainitsit minulle tulevasta kirjeesta, olen joka paiva malttamattomasti odotttanut postia. Ihaninta on, etta soitit aitille kysyaksesi osoitteestani.

    torstai 11. helmikuuta 2010

    Everything counts in large amounts

    5 kommenttia
    Sainpa vihdoinkin pankkikorttini aktivoitua ja siten tilattua itselleni lapparin. Viikon joudun viela kitkuttelemaan taman kanssa. Jaksoin kuitenkin ladata pari kuvaa Photobucketiin kertoakseni paivastani.

    Olemme olleet lumisateen armoilla jo pari viikkoa. Lapset olivat koulussa vain yhden paivan viime viikolla. Talla viikolla koulupaivia ei ole ollut yhtaan. Liikkuminen on ollut myos rajoitettua, koska teiden putsaus ei ole aina ajan tasalla eika talvirenkaista ole tietoakaan. Vaikka isantaperheeni talo on kohtalaisen tilava, viisi paivaa neljan seinan sisalla ei vain sovi minulle. Sain onneksi viime viikolla auton kayttooni ja olen parina paivana paassyt kiertelemaan lahialueella.

    Tanaan tyoni alkoivat vasta yhdelta. Herasin kuitenkin aikasin, jotta voisin viettaa aamupaivani jossain muualla kuin tassa talossa. Olinkin jo yhdeksalta International House of Pancakesissa eli IHOPissa nauttimassa maukasta aamiaista.

    Photobucket


    New York Cheesecake Pancakes Combo with eggs, bacon and hash browns. Uskomattoman hyvaa. Voisin ehka elaa pannukakuilla koko vuoden. Muutenkin ruoka taalla yllattanyt positiivisesti. Ovathan kaupat taynna sokeri- ja rasvapommeja, mutta (yllaripyllari) normaalejakin ruokatarvikkeita on saatavilla. Kyse on ihan omista valinnoista.

    IHOPin jalkeen suuntasin BestBuyhin etsimaan johdollista hiirta. Inhoni langattomia hiiria kohtaan on suuri. Pattereita vain ei koskaan ole saatavilla silloin kun niita tarvitsee. Paadyin kuitenkin ostamaan Lady Gagan Fame Monsterin ja Depeche Moden jonkun kokoelman, jotta minulla olisi autossa jotain popitettavaa.

    Photobucket


    Sielta huitaisin itseni paikalliseen ostoskeskukseen etsimaan kenkia. Luonnollisesti paadyin ostamaan jotain aivan muuta. Eksyin puolivahingossa Victoria's Secretin myymalaan, koska tarvitsin apua liivien amerikkalaisten kokojen kanssa. Sainkin sovitettavkseni liudan liiveja, joista naytin mieleiseni mallit myyjalle, joka merkkasi ne henk.koht. liivikorttiini ja naytti niiden sijainnit myymalassa.

    Ostoskeskuksen jalkeen kavaisin viela pankissa ja Walgreensissa, jonka jalkeen popitin takaisin kotiin vahtimaan lapsosia.